tiistai 23. heinäkuuta 2013

Keskeneräinen projekti no. 6: Judith Butler ja arkeologien ammatti-identiteetti

Tässäpä taas yksi projekti kesken, mistä lie liikkeelle lähtenyt. Taisin miettiä joskus mikä olisi yltiöhuuhaamaisin humanistitutkimus mitä keksiä saattaa ja tulin siihen lopputulokseen, että soveltaisin Judith Butlerin seksuaaliperformanssiteoriaa arkeologin ammatti-identiteetin tarkasteluun. Hetken mietittyäni asiaa huomasin, että kyllähän tuo itseasiassa ihan hupaisan mielenkiintoinen aihe olisi ja muotoilin joutaessani siihen pienen alustuksen. Asia jäi kypsymään mieleeni ja kehittelin sitä välillä eteenpäinkin.

Antropologiasta peräisin olevana humanistina miellän itseni aina arkeologian oppiaineessamme hieman ulkopuoliseksi*. Sitäpaitsi juuri ulkopuolisen tarkastelijan olemus tuntuu omimmalta ja viehätti antropologiassa aikoinaan. Olen aina ollut näkevinäni hierarkkioita, ryhmäidentiteettejä ja heimoistumista kaikkialla. Tästä lähtökohdasta katsoen tietenkin yliopistollakin näitä näen.

Arkeologiaan syvemmälle eksyessäni kaiken tyylinen ylimääräinen sälä ja aktiviteetti oppi- ja tieteenalan ympärillä alkoi kiinnostamaan. Olin näkevinäni heimoistumista ja sen merkkejä kaikkialla, taas vaihteeksi.

Judith Butlerin ajatukset performanssista, dynaamisesta ja kehittyvästä esityksestä identiteetin rakentajana saattaa mielestäni jopa toimia muussakin kuin sukupuolisessa ja seksuaalisessa mielessä, kuten ammatti-identiteetin kehittymisen ymmärtämisessä. Joten miksipä ei sitten ihmettelisi arkeologeja tässä mielessä.

Tämän asian suhteen olen jopa pistänyt hieman tikkua ristiin ja muotoillut ajatusta, sekä tekstiä pitemmällekin. Teoria ja hypoteesi löytyy, sekä kohtuullisen paljon ns. osallistuvaa havainnointia. Ajattelin keskittyä nimenomaan materiaalisten representaatioiden analysointiin, mutta tarvitsisin ehdottomasti lisää tietoja, erityisesti kuvallista antia arkeologeilta eri ammattivaiheissa. Yksi sähköposti listoille, yksi vain, sen se vaatisi.

Mjoo...

Ja onhan antropologiassa pitkät perinteet osallistuvan havainnoinnin puolesta. Tässähän toteutetaan vain jaloa perinnettä tätä tutkimusta ajatellen. Vaihdoin sentään arkeologiaan, siinäpä gone native jos jotain. Hitsi vie, menin arkeologian opiskelijan kanssa naimisiinkin. Jos tämä ei ole osallistuvaa ja kulttuurin sisältä tapahtuvaa havainnointia, niin en tiedä mikä on.

*Ulkopuolisuus on tosin maailman epäuniikein olotila. Kaikki sen jakavat, vaikka kuvittelevat olevansa ainoat näissä fiiliksissä.Hieman emohtava mielentila.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti