maanantai 1. heinäkuuta 2013

Keskeneräinen projekti no. 1: Pohdinta hautaustavoista Braudelin syklien valossa

Kyseessä on luennolta poimittu hajatelma. Jos Braudelin syklejä voi soveltaa kalliomaalausten tutkimukseen niin miksei myös hautauksiin? Jos vedettäisiin ronskilla kädellä täältä Suomen notkosta menneet hautaustavat edellämainittuihin sykleihin niin paljastuisiko jotain uutta? Vai puhutteleeko tämä vain perusluonnettani joka haluaa luokitella kaiken siisteihin lokeroihin ja pinoihin?

Eipä mitään, pistinpä tikkua ristiin tämän ajatuksen eteen ja lainasin kirjastosta Antti Lahelman väitöskirjan jossa luennon mukaan sovellettiin Braudelia kalliomaalauksiin. No, eipä siitä paljoa kostunut. Pikaluennalla (eli hienostellen skimmailulla) ei Braudelia oltu avattu mitenkään selkeästi artikkeleissa. En oikeastaan kummemin hoksannut koko miestä pahemmin missään. Ehkäpä tarkemmalla luennalla huomaisin, että teoriaa on sovellettu syvemmällä tasolla. Olenko päässyt tästä puusta pidemmälle? No en.

Ohimennen sanonen, Lahelman opuksen nimi olisi mielettömän hyvä dekkarille. Touch of Red. Raflaavaa. Sain nimestä muutaman inspiksen omaan dekkariini, joka on yksi keskeneräisistä projekteistani. Että ei se ihan hukkaan mennyt (jos saan dekkarin ikinä kirjoitettua siis).

Plus herrenjeeses, minä luen alani kirjallisuutta vapaa-ajalla. Älkää nyt naureskelko. Kyseessä on luonnollinen tenttikirjakammoilmiö. Kirja kiinnostaa mielettömästi kunnes saa tietää sen olevan seuraava tenttikirja. Tämän tiedon astuttua kuvioihin mukaan kyseistä (ennen niin mielenkiintoista) kirjaa vältellään viimeiseen asti, kunnes se hätäisesti luetaan viimeisenä iltana ennen tenttiä. Ilman tuota tietoa kirja olisi luettu antaumuksella ja syventyen. Sama pätee omaan opinalaan. Arkeologia on uskomattoman mielenkiintoista ja siihen perehtyy innolla ja intensiteetillä. Kunnes yhtäkkiä alkaa opiskella sitä ns. virallisesti, milloin kaikki alan kirjat ja lehdet tutkimuksineen ja pohdintoineen herättävät yhtäkkiä syvää kauhua, joka johtuu yhtäkkisistä paineista, että tuo kaikki pitää nyt hallita.

Tai sitten se olen vain minä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti