Ikuinen mottoni. Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikeilla ja mahtavien ideoiden Tonavanakin en saa koskaan mitään päätökseen, tai edes alkutekijöihin. Bloggaaminen on loistava osoitus siitä. Mutta mitäs, koska tässä nyt valvotaan suurin piirtein koko kesä ja väsyneenä sitä on kuulema luovimmillaan (vaihtoehtoisesti humala ajaa kuulema saman asian), niin mikäs tässä. Pidetään kirjaa sitten niistä keskeneräisistä projekteista. Valvomisen määrään ja humalan puuttumisen syihin palataan myöhemmin.
Ja no jetsulleen, eihän tuo blogin nimi ja blogin taustan tunnelma nyt passaa yhtään yhteen. Mutta olenko minä niitä ihmisiä jotka käyttää aikaa heijastaakseen sisintään luovasti vaatteilla, blogillaan tai kodillaan? Vai olenko pakettiratkaisu-kaikki-heti-mulle-nyt-en-jaksa-ihmisiä? Jännä nähä itsekin jaksanko säätää taustaa jatkossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti